8. Uittomiesten muistomerkki

Alavuden Kätkänjoelle on pystytetty Uittomiesten muistomerkki. Alavudella sijaitsi Svante Kurikan perustama Alavuden Puujalostustehdas Oy, joka tarvitsi puuta tuotteidensa, eli ovien ja ikkunoiden, valmistukseen. Tukkien uitto oli, on edelleen, kätevä tapa kuljettaa raakapuuta sahoille ja puunjalostamoille suhteellisen edulliseen hintaan. Tukkien uittaminen oli raskasta ja vaarallista työtä, mutta se oli keväisin suuri tapahtuma ja varma kevään merkki. Työpäivät olivat 10–12 tuntisia ja työtä tehtiin seitsemänä päivänä viikossa. Työskentelyn olosuhteet olivat haastavia, sillä työn luonteen vuoksi esimerkiksi pysyviä lepopaikkoja ei juurikaan rakennettu ja ruoka oli kuivamuonaa. Tarvikkeita ja ruokavarastoihin saatiin täydennystä paikkakuntien asukkailta.

Uittomiehen palkka ei ollut päätähuimaava työn vaativuuteen nähden, mutta se toi lisätienestin monelle pientilalliselle tai tilattomalle.

Alavudella tukkeja uitettiin Rantatöysän järveen, jonka rannalla sijaitsi Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Kun tukit oli saatettu järveen, tukit järjestettiin puulajien ja koon perusteella omiksi lautoikseen, jotka lähetettiin jalostamon käyttöön. Tukkien uittoa tehtiin Alavuden sahalle 1890-luvun lopulta vuoteen 1956.

Uittomiesten elämään on kuulunut perimätiedon mukaan pontikkatehtaita, jotta uittomiehet pysyivät lämpiminä. Alavudellakin käynnistyi muutama ylimääräinen pontikkatehdas tukinuiton aikana. Niin sanottuihin ”tukkijätkiin” ympäri Suomen on liitetty myös romantiikkaa, sillä nuoret uittomiehet rakastua jokien varrella sijaitsevien paikkakuntien neitoihin tai naisiin, jotka auttoivat tukkien uitossa, ja jäivät asumaan alueelle. ”Tukkijätkiin” liitetty romantiikka on tuonut monelle taiteilijalle inspiraatiota, vaikka tukkiromantiikka ei suoranaisesti ollut suuri ilmiö. On kuitenkin totta, että paikkakunnalle saatiin elämää, kun uittomiehet pysähtyivät alueella.

Alavuden Kätkänjoella on Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama Uittomiesten muistomerkki, joka paljastettiin 3.7.1988 kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä.

Lisää tietoa Alavuden muistomerkeistä löytyy Alavuden kaupungin nettisivuilta: https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/kulttuuri/nahtavyydet/muistomerkit.html

Lähteet:
Alavuden kaupungin nettisivut, 2021. Muistomerkit (alavus.fi) (viitattu 11.6.2021)

Peltonen, M. 1991. Uiton historia. Tukinuitosta Suomessa 1800-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Tekniikan museo. 14910394.pdf (core.ac.uk) (viitattu 11.6.2021)

Kuva: Uittomiesten muistomerkki Alavus - Tukkilaiset.com - Tukkilaisperinnesivusto

ARVOITUS

Mitä hyötyä tukkien uitosta oli paikallisille pientilallisille ja tilattomille Alavudella?