7. Toivo Kuula
Toivo Timoteus Kuula (7.7.1883 – 18.5.1918) oli suomalainen säveltäjä, joka syntyi Alavudella. Kuulan lapsuudenkoti oli kuitenkin Vaasassa, mutta hänen vanhempansa olivat kotoisin Alavudelta. Hänen Töysästä kotoisin oleva isänsä Matti oli alun perin sukunimeltään Taikinamäki, mutta liittyessään armeijaan hän sai nimekseen Kula, suomalaisittain Kuula. Toivo Kuulan äiti Susanna oli kotoisin Alavuden Vehkakoskelta. Koska Toivo Kuulan molemmat vanhemmat olivat lestadiolaisia taustaltaan, kasvoi Kuula hartaasti uskonnollisessa perheessä, jossa hänen tulevaksi ammatikseen toivottiin pappia. Kuula oli intohimoisesti kiinnostunut musiikista, mutta myös ura merimiehenä kiinnosti. Rakkaus musiikkiin kuitenkin voitti ja hän lopettikin koulunsa Vaasan lyseossa kesken keskittyen musiikkiin ja suunnaten Helsinkiin. Vanhemmat tukivat Kuulaa päätöksessään, vaikka ura säveltäjänä ei ollutkaan vuorenvarma.
17-vuotiaana Kuula haki Helsingin musiikkiopistoon vuonna 1900. Pääsy sisään ei ollut itsestään selvä, sillä pääsykokeissa Kuulan tekninen osaaminen katsottiin puutteelliseksi. Kunnianhimoinen ja lahjakas nuori muusikko kuitenkin pääsi kuin pääsikin musiikkiopistoon, kun säveltäjä Martin Wegelius huomasi Kuulan lahjat. Kuula opiskeli alkuaikoina pääasiassa viulun soittoa, mutta pianon soitto kiinnosti häntä erityisesti. Opiskeluajat olivat haastavia, sillä opiskelu, siihen tarvittavat välineet ja yksin asuminen oli kallista. Opiskeluaikojen rahallisia vaikeuksia kuvaa hyvin Kuulan olematon piano: koska oikea piano maksoi maltaita, Kuula piirsi koskettimet paperille ja harjoitteli naputtamalla pöytää. Kuulan kolmivuotiset opiskeluvuodet tulivat toistaiseksi päätökseen vuonna 1903 ja Kuula suuntasi kotikaupunkiinsa Vaasaan nuoren vaimonsa Silja Valon luokse.
Vaasassa asuessaan Kuula oli mukana musiikkimaailmassa ja Vaasan musiikinharrastajien muodostamassa amatööriorkesterissa. Lisäksi hän toimi myös muun muassa Työväenkuoron johtajana ja esiintyi erilaisissa juhlissa ja häissä ympäri Pohjanmaata. Rahatilanne oli edelleen tiukka ja Kuula ottikin vastaan musiikkialan töitä. Kuula ja Silja Valo menivät naimisiin 1904 ja pariskunta muutti Vaasassa pieneen vuokra-asuntoon. Kuula voi avioliitossaan huonosti, sillä Silja ei ollut kiinnostunut juurikaan musiikista eikä kannustanut aviomiestään tämän uralla. Pariskunta sai pienen Aune-tyttären, joka kuitenkin menehtyi hyvin varhain. Elämä Vaasassa tuntui Kuulan mielestäni hukkaan heitetyltä ajalta hänen uransa puolesta ja elämää Vaasassa varjosti yksityiselämää koskevat vaikeudet, kuten vaikea avioliitto ja lapsen menetys.
Vuosina 1906–1908 Kuulan ura kääntyi nousuun hänen suunnatessaan jälleen Helsinkiin jatkamaan opintojaan. Hän kirjoitti kyseisten vuosien aikana tunnetuimpia yksinlaulujaan ja kuorosävellyksiään. Opintojensa päätteeksi Kuula piti sävellyskonsertin, joka nosti hänet maineeseen yhtenä Suomen arvostetuimmista säveltäjistä. Uran nousuvuosien aikana Suomessa elettiin kansallisen heräämisen aikaa, jolloin arvostus monia kulttuurialoja kohtaan kasvoi valtavasti. Tuohon aikaan myös muut taiteilijat, kuten Jean Sibelius, Albert Edelfelt ja Ida Aalberg, niittivät mainetta omilla aloillaan. Menestynyt Kuula suuntasi ulkomaille ja opiskeli muun muassa Saksassa lisää musiikkia. Kuula matkusteli ympäri Eurooppaa taiteilijapiireissä. Pariisissa Kuula tutustui impressionistien musiikkiin ja orkesterinkäyttöön paremmin. Orkesterin johtaminen oli Kuulan mielestä merkityksellinen taito ja hän toimikin kapellimestarina myöhemmin Oulussa, Helsingissä ja Viipurissa.
Kuulan tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Häämarssi ja Etelä-Pohjanmaa sarja.
Kuula sävelsi useita Eino Leinon sanoituksia.
Kuulan elämään kuului myös vaimo Alma Kuula, jota tuttavallisemmin on kutsuttu Ammiksi. Toivon ja Ammin suhteeseen liittyy juonenkäänteitä, sillä Toivon ja Ammin tutustuessa Toivo oli naimisissa toisaalla vaasalaiseen Silja Valoon. Ammilla ja Toivolla oli aluksi ystävyyssuhde, joka perustui yhdistävään tekijään, eli musiikkiin. Ammi oli lahjakas laulaja ja Toivo sävelsikin tuotantoa Ammin tulkittavaksi. Kaksikko myös konsertoi yhdessä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toivon ja Ammin ystävyyssuhde kuitenkin syveni rakkaudeksi 1911 ja vuonna 1912 Toivo sai, vanhempien suostumuksella, avioeron entisestä vaimostaan, johon suhde oli vuosia ollut kylmä. Naimisiin Toivo ja Ammi menivät vuonna 1914. Vuonna 1917 pariskunnalle siunaantui myös tytär Sinikka, joka on myöhemmin kerännyt äitinsä ja puolisonsa kanssa isänsä säveltuotantoja ja aineistoa koskien Kuulan elämäntyötä. Perhe muutti 1917 Viipurin lähelle Säiniöön tietämättä tulevan kevään sisällissodasta ja Kuulan kohtalosta.
Kuulan elämä jäi varsin lyhyeksi, vaikkakin tuottoisaksi. Kuula tuotti vuosien 1908–1918 aikana menestyksekkään tuotantonsa. Ura ja elämä päättyivät kuitenkin Kuulan ollessa 34-vuotias. 1918 Suomessa käytiin sisällissotaa, jossa Kuula kuului aatteellisesti fennomaaneihin, eli niin kutsuttuihin ”valkoisiin”. Kuula ei osallistunut varsinaiseen sotimiseen, mutta sodan jälkimainingeissa Kuula sai fennomaaniaatteensa vuoksi surmansa Viipurissa vappuna 1918 jouduttuaan sanaharkkaan erään saksalaismielisen jääkärin kanssa. Toivo Kuula ammuttiin Viipurin Seurahuoneen pihalle ja hän kuoli vammoihinsa sairaalassa 18.5.1918. Hänet haudattiin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
Alavudella sijaitseva Toivo Kuulan patsas sijaitsee keskustassa kahden pääkadun, Kuulantien ja Järviluomantien, risteyksessä. Toivo Kuulan patsaan on veistänyt Johannes Haapasalo vuonna 1963, Alavudella sijaitsevassa taidekeskus Harrissa on omistettu kokonainen näyttely Toivo Kuulan elämälle. Alavudella on järjestetty kaksi Toivo Kuulan nimellä kulkevaa laulukilpailua. Kolmas kilpailu on tarkoitus järjestää kesällä 2021.
Lisää tietoa Alavuden muistomerkeistä löytyy Alavuden kaupungin nettisivuilta: https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/kulttuuri/nahtavyydet/muistomerkit.html
Tietopaketti Toivo Kuulasta, Alavuden kaupunki. Toivo Kuula -tietoutta (alavus.fi) (viitattu 3.6.2021)
Tuomi, Elmgren & Heinonen. 1983. Toivo Kuula. Helsinki: WSOY.
Kuva: Annika Rantanen
ARVOITUS
Mitkä ovat Toivo Kuulan tunnetuimmat teokset?
