6. Talvisotaan lähteneiden muistomerkit

Suomi oli Toisen maailmansodan (1939–1945) aikana kahdessa sodassa Neuvostoliittoa vastaan, talvisodassa ja jatkosodassa. Vaikka talvisota tapahtuikin Toisen maailmasodan aikana, Suomi painotti sodan olevan erillissota Toisen maailmansodan tapahtumista. Suomi ja Neuvostoliitto olivat solmineet hyökkäämättömyyssopimuksen 1932 Saksan kehittyessä huonompaan suuntaan Euroopassa Ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Toisen maailmansodan alkaessa ja Saksan hyökätessä Puolaan, Neuvostoliitto halusi sotilastukikohdan Suomesta. Suomi ei kuitenkaan suostunut vuokraamaan Hankoniemeä Neuvostoliitolle tukikohdaksi, joka johti diplomaattisten välien rikkoutumiseen. Pieleen menneiden neuvottelujen seurauksena Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset 26.11.1939, joka on merkitty Talvisodan alkamisen merkiksi. Talvisodan virallinen alkamispäivä on kuitenkin 30.11.1939, eli neljä päivää Mainilan laukauksien jälkeen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen pommituksin.

Alavudelta ja Töysästä sotaan lähti joukko urheita miehiä. Etelä-Pohjanmaalaisista n. 1 650 sotilasta sai surmansa. Heistä suurin osa sai surmansa Vuosalmi-Taipalus rintamalla, ja loput muilla taistelupaikoilla pitkin rintamaa Suomenlahdesta Petsamoon. Alavutelaiset ja töysäläiset muodostivat talvisodassa muun muassa konekiväärikomppanian osana lähes kokonaan eteläpohjalaisten muodostamaa rykmenttiä.

Koska talvisodan rintama sijaitsi itärajalla, ei Alavudella ollut maantieteellisesti sodan vaaraa. Sota kuitenkin vaikutti alueen elämään. Rintamalle lähti Alavudelta suojeluskuntalaisia, joille talvisodan jälkeen perustettiin oma veteraanijärjestö, Suomen aseveljien liitto 1940. Alavuden Lotta Svärd-järjestö toimi niin paikkakunnalta kuin rintamalta ja sodan aikaan he hoitivat muonitus- ja sairaanhoitotehtäviä sekä erilaisia sodankäyntiin liittyviä tehtäviä, kuten viestintää ja ilmanvalvontaa.

Alavuden lotat muun muassa leipoivat 300 kg leipää rintamalle.

Alavudelle sijoitettiin myös sodan jaloista tulevia evakkoja, joita sodan alkuvaiheessa oli jopa 5 000. Sodan aiheuttamat ruoka-ainepulat vaikuttivat koko Suomessa ja myös Alavudella elettiin kaikkien tuotteiden osalta niin sanotusti ”kortilla”.

Talvisota vaati monien suomalaisten hengen ja uhraukset yksityiselämässä. Alavudelta ja Töysästä sotaan lähteneiden muistoksi Alavudelle ja entisen Töysän Tuuriin on pystytetty kaksi muistomerkkiä. Alavudelta talvisotaan lähteneiden muistomerkki sijaitsee Alavuden yläkoulun edustalla ja Töysästä talvisotaan lähteneiden muistomerkki Tuurin juna-aseman läheisyydessä. Alavuden keskustassa, Muistojen kappelilla sijaitsee Alavuden sankarihaudat, joihin on haudattu Suomen sodan, sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan sankarivainajia.

Lisää tietoa Alavuden muistomerkeistä löytyy Alavuden kaupungin nettisivuilta: https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/kulttuuri/nahtavyydet/muistomerkit.html

Lähteet:
Talvisotayhdistys, Talvisota -internetsivusto www.talvisota.fi
Jämsen, E. 1991. Alavuden historia II. Alavuden kaupunki.

Kuvat: Annika Rantanen, epmuisto.fi

ARVOITUS

Miten paljon leipää Alavuden lotat leipoivat rintamalle talvisodan aikana?