9. Heikki Huhtamäki
Heikki Huhtamäen (29.11.1900-14.9.1970) suvun juuret ovat Lapualla, mutta hän vietti lapsuutensa Alavudella ja on itse kokenut Alavuden omaksi kotikaupungikseen. Huhtamäen perheessä oli monta sisarusta ja hänen vanhempansa olivat Vilhelm Huhtamäki ja Hulda Puukila. Huhtamäen perheellä oli leipomo Alavudella. Huhtamäen isä Vilhelm Huhtamäki oli hankkinut leipurikoulutuksensa Ruotsista, Norjasta ja Yhdysvaltojen New Yorkista ennen ensimmäisen oman leipomon avaamista Lapualle.
Myöhemmin leipomo siirrettiin Soiniin, Ähtäriin, Lapväärtiin ja viimeisenä Alavudelle, jonne perhe asettui.
Heikki Huhtamäki oppi jo nuoresta yrittäjyyttä ja työntekoa osallistuessaan isänsä leipomon pyörittämiseen sisaruksineen jo lapsena. Huhtamäellä oli nuoresta asti silmää liiketoiminnalle ja myyntityölle, sillä hän oli jo 15-vuotiaana paras Werner Söderströmin kirjatilausten myyjä. Lisäksi nuori miehenalku oli aktiivisesti kaikessa vapaa-ajan toiminnassa ja toimikin Alavuden nuorisoseuran puheenjohtajana 16-vuotiaana.
16-vuotiaana nuori Huhtamäki lähti opintomatkalle Venäjälle. Opintomatkalla opitut makeisvalmistuksen ja liiketalouden opit inspiroivat häntä perustamaan oman makeistehtaan Suomeen. Venäjältä palattuaan Huhtamäki opiskeli Vaasan kauppakoulussa. Vuonna 1920 Huhtamäki perustikin ensimmäisen makeistehtaansa Kokkolaan vanhaan kivinavettaan. Huhtamäen yritys sain nimekseen O/Y Huhtamäen Tehtaat – A/B Huhtamäkis Fabriker. Ensimmäisessä tehtaassa valmistettiin käsityönä 46 erilaista makeista ja ne pakattiin puupakkauksiin. Huhtamäen yrityksen alku oli kunnianhimoinen: ensimmäisen vuoden aikana yritykseen palkattiin 61 työntekijää, joista moni oli kotoisin Huhtamäen kotiseudulta Alavudelta, ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1921 Helsinkiin perustettiin myyntikonttori.
1930-luvulla lama koetteli Huhtamäkeä. 1932 Huhtamäki osti toisen kilpailevan makeistehtaan Hellaksen, joka pelasti Huhtamäen konkurssilta. Heikki Huhtamäki halusi laajentaa yritystoimintaansa ja teki yllättävän siirron: hän siirtyi leipomoyritys Ipnoksen sekä Jalostajan johtoon. Heikki Huhtamäki kuitenkin osti Huhtamäki-yrityksen takaisin itselleen sulauttaen Ipnoksen ja Jalostajan Huhtamäki-Hellakseen. Näin Huhtamäen yritystoiminta laajeni ja saman katon alla tehtiin nyt makeisten lisäksi myös muita elintarvikkeita, pakkausten ollessa edelleen tärkeä osa yritystoimintaa. 1940-luvulla yritys muutti nimensä Huhtamäki-Yhtymä Oy:ksi.
1940-luvulla Huhtamäki-Yhtymä Oy:hyn liittyi Marli Oy. Huhtamäen kiinnostuksen kohde oli ihmisten hyvinvointi ja yhtiön sisällä työntekijöiden hyvinvointia parannettiin muun muassa tarjoamalla parannettuja äitiys- ja eläke-etuja. Hyvinvointiin keskittyminen näkyi myös yhtiön laajennetussa toiminnassa, kun Huhtamäki-Yhtymä Oy perusti lääkeyhtiö Leiraksen 1948. Lääketeollisuuden kautta yhtiö laajensi toimialaansa myös kosmetiikkateollisuuteen. Huhtamäki-Yhtymä Oy tarjosi hyvällä menestyksellä vastinetta ihmisten uusiin kulutustottumuksiin. Menestynyt yhtiö liittyi myös vuonna 1959 Helsingin pörssiin.
1960-luvulla Leiras oli edelläkävijä vastaten nuorisokulttuuriin lanseeraamalla ehkäisypillerit. Myös Marli marjaviiniensä ja -likööriensä, ja Hellas muun muassa purukumiensa ansioista olivat aallonharjalla. Merkittävin muutos liiketoiminnassa tapahtui, kun Huhtamäki-Yhtymä Oy osti lihajalostamo Mensan ja sai tuntuvan jalansijan pakkausteollisuudessa. Huhtamäen pakkauksiin liittyvää teollisuutta varten perustettiin Polarpak 1965.
1970- ja 1980-lukujen teemana toimi viennin lisääminen ja kansainvälisyys. 1980-luvulla Huhtamäki-Yhtymä Oy, tai nimen lyhennyttyä Huhtamäki Oy, osti ulkomaalaisia makeisvalmistajia ja kokosi ne edelleen samaa nimeä kantavan Leafin alle. Huhtamäki Oy päätti 80-luvun lopulla ja 90-luvun aikana keskittyä pakkausteollisuuteen pääsääntöisesti ja myi muun muassa Leafin ja Jalostajan eteenpäin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Vuonna 2001 tehtiin päätös keskittyä kuluttajapakkauksien kehittämiseen ja valmistamiseen. Nykyään Huhtamäki lienee tunnetuin kertakäyttöastioistaan ja etenkin pahvimukien kansissa koreilee usein Huhtamäki-nimi.
Heikki Huhtamäki toi itseään ja yhtiötään hyvään maineeseen tekemällä lahjoituksia tukemaan suomalaista kansallista toimintaa. Huhtamäki lahjoitti Suomen Kulttuurirahastolle merkittäviä summia 1930-luvulta saakka. Huhtamäki lahjoitti Kulttuurirahastolle 51 % Huhtamäki-yhtymän osakkeista. Huhtamäki lahjoitti myös 5 % osuudet Työväen Akatemialle ja Turun yliopistolle. Huhtamäki oli vahvasti suomalaiskansallisen ajattelun puolella, josta kertoo hänen ja hänen puolisonsa Signen tekemä testamentti, jonka mukaan heidän omaisuutensa pääosa siirtyisi Kulttuurirahastolle heidän kuolemansa jälkeen.
Koko yhtiöimperiumin perustajan Heikki Huhtamäen yksityiselämästä on saatavilla varsin vähän tietoa. Huhtamäki oli naimisissa ruotsinkielisen teollisuusneuvoksen tyttären Signe Hagströmin kanssa 30 vuotta, vuodesta 1920 vuoteen 1950. Huhtamäki sai Savelan kivinavetan, johon perusti yrityksensä, käyttöönsä appiukkonsa avulla. Huhtamäet saivat kaksi tytärtä, Anna-Liisan ja Maijan. Huhtamäki ansaitsi vuonna 1945 vuorineuvoksen arvonimen. Huhtamäki sairasteli paljon ja vetäytyi yrityksensä johdosta 1952 pysyen kuitenkin edelleen tiiviisti mukana yhtiönsä asioissa. Ennen kuolemaansa Huhtamäki vietti aikaa paljon ulkomailla uuden Kirsti-puolisonsa kanssa. Huhtamäki kuoli vuonna 1970 ja hänet on haudattu Alavudelle.
Lisää tietoa Alavuden muistomerkeistä löytyy Alavuden kaupungin nettisivuilta: https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/kulttuuri/nahtavyydet/muistomerkit.html
Lähteet:
Vesikansa, J. 1995. Leipurinpojan perintö: Huhtamäki Oy 1920-1995. Otava.
Huhtamäki.com Historiamme (huhtamaki.com) (viitattu 10.6.2021)
Kuva: Annika Rantanen
ARVOITUS
Missä Heikki Huhtamäen leipomo sijaitsi viimeisenä?
