2. Alavuden taistelun muistomerkki

Suomi kuului ennen Venäjän vallan alle joutumista Ruotsin kuningaskuntaan. 1800-luvun alussa Ranskassa vallassa oli Napoleon ja Eurooppa oli sotajalalla. Napoleonin Ranska ja Venäjän suurruhtinaskunta olivat liittoutuneet keskenään, joka mahdollisti Venäjän sotilaalliset toimet Ruotsia vastaan hiillostaakseen Ruotsia liittymään Ranskan ja Venäjän kauppasaartosuunnitelmaan Iso-Britanniaa vastaan. Venäjä aloitti kauppasaartosuunnitelma mielessään sotilaalliset toimet Suomen alueella vuoden 1808 alussa, joka aiheutti sodan Ruotsin ja Venäjän välille vuosina 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomi liitettiin osaksi Venäjää ja Suomi sai autonomia-aseman. Sotaa kutsutaan nimellä Suomen sota.

Venäläiset sotilaat miehittivät Pohjanmaan helmikuussa 1808 ilman suurempaa vastarintaa. Miehityksen seurauksena suomalaiset joutuivat luovuttamaan osan elintarvikkeistaan ja rehustaan venäläisille. Luovutukset eivät sujuneet Alavudella rauhallisesti vaatimusten noustessa jatkuvasti, joka johti venäläisten pakko-ottoihin saadakseen vaatimansa viljat ja rehut. Alavudella välit venäläisiin kiristyivät entisestään, sillä alavutelaiset itse näkivät luovutusten seurauksena nälkää. Venäjä julisti Suomen osaksi Venäjän valtakuntaa 8.5.1808 ja vaati uskollisuuden valoja suomalaisilta virkamiehiltä, joka aiheutti maassa niin passiivista kuin aktiivistakin
vastarintaa. Alavudella, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, venäläisiä sotilaita tapettiin ja viljaluovutuksia pienenettiin vastarinnan merkiksi. Venäläiset ryöstivät ja tuhosivat alavutelaisia taloja miehityksen aikana. Taloista ryöstettiin muun muassa kaikki syötäväksi kelpaava, kulkuvälineet, viina, tupakka, rahat ja petivaatteetkin. Myös peltoja poljettiin ja syötettiin hevosille.

Venäjän armeija liikkui Etelä-Pohjanmaalla kesällä 1808 ja Siikajoen ja Lapuan tappiollisten taistelujen jälkeen perääntyi Alavudelle heinäkuussa 1808 ilman suurempia taisteluja. Venäjän armeijan elintarvikkeiden ja ammusten puute johti siirtymiseen pois Alavudelta Ähtäriin ja Keuruulle varastojen täydennystä varten, jolloin Alavus jäi valloittamatta ja päätyi ”ei kenenkään maan”-asemaan. Alkoi niin kutsuttu ”kissa-hiiri-leikki” Alavuden alueesta suomalaisarmeijan ja venäläisarmeijan välillä. Venäläissotilaiden vetäydyttyä Alavudelta, suomalaisarmeija alkoi siirtyä Kuortaneelta Alavudelle. Venäläissotilaat kuitenkin saivat miehitettyä Alavuden ennen Suomen armeijan saapumista, mutta vetäytyivät jälleen Ähtäriin huonon varustetilanteen vuoksi. Suomalaiset lähettivät Alavudelle tiedustelujoukon, mutta he pakenivat takaisin Kuortaneelle venäläisten palattua jälleen Alavudelle miehittäen aluetta. Suomalaisarmeija saapui 17.8.1808 jälleen Alavudelle kenraalimajuri Adlecreutzin johdolla ja menestyi voitokkaasti Alavuden ensimmäisessä taistelussa, joka käytiin Piiraanmäellä ja Lampimäellä. Alavuden taistelun toinen taistelu käytiin Jokivarrella ensimmäisen taistelun jälkeen, kun venäläiset perääntyivät Virtojen suuntaan suomalaisarmeijan takaa-ajamana. Takaa-ajo oli menestyksekäs, mutta suomalaisjoukkojen palatessa Kuortaneelle, venäläiset saivat miehitettyä Alavuden ja Kuortaneen uudelleen. Elo-syyskuun vaihteessa käydyissä Kuortaneen Ruonan ja Salmen taisteluissa Suomen armeija joutui perääntymään lopullisesti pohjoiseen. Taistelut Ruotsin/Suomen armeijan ja Venäjän armeijan välillä jatkuivat vuoden 1809 elokuun loppuun, ja viimeinen Ruotsin ja Venäjän taistelu käytiin 25.8.1809 Ruotsin Pitslundissa. Ruotsin ja Venäjän välinen rauha solmittiin Haminassa 17.9.1809 Suomen liittyessä osaksi Venäjän suurruhtinaskuntaa.

Alavuden taistelun muistoksi Alavuden keskustaan Muistojen kappelille on pystytetty obeliski vuonna 1881.

Obeliskissa lukee "Kaatuneille Suomen sankareille" sekä Alavuden taistelun päivämäärä 17.8.1808.

Kivestä tehdyn obeliskin on valmistanut ratainsinööri Norrmen, joka työsti muistomerkkiä salassa venäläisvirkamiehiltä. Muistomerkin todellinen merkitys pidettiin salaisuutena ja sen sanottiin olevan keisarin kunniaksi pystytetty. Obeliskia kutsuttiinkin pitkän aikaa keisarin patsaaksi.

Lisää tietoa Alavuden muistomerkeistä löytyy Alavuden kaupungin nettisivuilta: https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/kulttuuri/nahtavyydet/muistomerkit.html

Lähteet:
Suomen sota n. 200v. norssi.oulu.fi/~pkemppai/mp/suomensota/3.htm (viitattu 21.6.2021)

Niemelä, J. 2015. Suomen sodan aika 1808-1809 Alavudella Etelä-Pohjanmaalla. Espoo: J Niemelän Kirja Oy.

Kuva: Annika Rantanen

ARVOITUS

Mitä muuta tekstiä, lisäksi "Kaatuneille Suomen sankareille", on kaiverrettu Alavuden obeliskin kylkeen?