Muistomerkit
Alavuden taistelun 17.8.1808 muistomerkki
Ruotsin kuningaskunta ja Venäjän suurruhtinaskunta kävivät vuosina 1808-09 Suomen alueella sotaa, joka lopulta liitti Suomen osaksi Venäjää. Sotaa kutsutaan nimellä Suomen sota. Sodan aikana ruotsalais-suomalaiset armeijat ja venäläisarmeijat taistelivat ympäri Suomea, ja yksi sodan taisteluista käytiin Alavudella elokuussa 1808.
Alavuden alue oli lähes koko kevään 1808 venäläismiehityksen alla aiheuttaen nälänhätää ja kurjuutta paikallisille. Heinäkuussa 1808 venäläiset vetäytyivät Ähtäriin ja Keuruulle huonon varustetilanteen vuoksi. Alavuden alueesta tuli heinä-elokuussa alue, johon suomalaisarmeija ja venäläisarmeija vuoroin saapuivat ja vetäytyivät pois. Tilanne ratkesi viimein taisteluksi 17.8.1808, kun suomalaisarmeija saapui jälleen venäläisten miehittämälle Alavudelle. Alavuden taistelu kääntyi Suomen voitoksi, mutta syyskuussa 1808 Alavus miehitettiin jälleen, ja suomalaisarmeija joutui pakenemaan pohjoiseen lopullisesti.
Alavuden taistelun muistoksi Alavuden keskustaan Muistojen kappelille on pystytetty obeliski vuonna 1881. Obeliskissa lukee "Kaatuneille Suomen sankareille" sekä Alavuden taistelun päivämäärä 17.8.1808. Kivestä tehdyn obeliskin on valmistanut ratainsinööri Norrmen, joka työsti muistomerkkiä salassa venäläisvirkamiehiltä. Muistomerkin todellinen merkitys pidettiin salaisuutena ja sen sanottiin olevan keisarin kunniaksi pystytetty. Obeliskia kutsuttiinkin pitkän aikaa keisarin patsaaksi.
Alavuden taistelussa kaatuneiden muistomerkki
Alavuden taistelussa 17.8.1808 kaatui urheita suomalaisarmeijan sotilaita. Heitä muistaen Alavudelle on pystytetty Alavuden taistelussa kaatuneiden muistomerkki. Muistomerkki on valmistettu raudasta ja se esittää katkaistua tykinputkea. Muistomerkin kyljessä lukee "Uskollisille ja urhoollisille Suomen pojille kaatuneille 18 17/8 08".
Muistomerkki valettiin 1860-luvulla Tampereella, mutta se pystytettiin vasta 1925. Patasta yritettiin pystyttää Alavudelle sen valamisen jälkeen kaksi kertaa, mutta venäläisvirkamiehet kielsivät pystyttämisen. Patsasta säilytettiin Ruovedellä vuoteen 1925, jolloin Alavuden suojeluskunta hyväksyi ehdotukseen sen muistomerkin pystyttämisestä.
Muistomerkki sijaitsee Alavuden keskustassa Muistojen kappelilla. Patsaan lisäksi Muistojen kappelilla on myös Alavuden taistelun muistomerkki sekä Alavuden sankarihaudat.
Ivar Wilskmanin patsas
Ivar ”Vilski” Wilskman (26.2.1854–10.4.1932) oli suomalainen urheilija ja urheiluvaikuttaja, jota kutsutaan ”Suomen urheilun isäksi”. Hän syntyi nykyisen Alavuden Töysässä, mutta kasvoi Ilmajoella äitinsä ja sukulaistensa kasvattamana perheen isän kuoltua Wilskmanin ollessa lapsi. Wilskman oli kiinnostunut liikunnasta ja opiskeli itselleen voimisteluopettajan tutkinnon Helsingin yliopistossa 1886.
Wilskman vaikutti ahkerasti urheilumaailmassa. Hän oli mukana perustamassa suomalaisia urheiluseuroja ja -liittoja, kuten Suomen Lyseoiden urheilijat (1899), Akateeminen Urheiluseura (1900), epävirallinen Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto (1900) ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL (1906). Wilskman toimi SVUL:in ensimmäisenä puheenjohtajana ja veikin Suomen ensimmäisen kerran virallisiin olympialaisiin Lontooseen vuonna 1908. Myös yleisurheilumaailmassa merkittävät Kalevan kisat saivat alkunsa Wilskmanin puheenjohtajauran aikana vuonna 1909. Wilskman perusti myös edelleen voimissaan olevan lehden, Suomen Urheilulehden, vuonna 1898.
Wilskman painotti urheilussa etenkin kunnon ja terveyden edistämistä. Uransa loppuvaiheet Wilskman vietti asiantuntijuustehtävissä. Hän edisti muun muassa koululiikunnan kehittymistä ja liikunnan tärkeyttä osana Puolustusvoimia sisällissodan jälkeen. Itsenäisen Suomen aikana Wilskman toimi voimistelu- ja urheilulautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana 1920-1926. Uransa aikana Wilskman laati ja toimitti useita teoksia urheilusta ja hyvinvoinnista. Wilskman teki merkittävän uran urheilumaailmassa ja edisti toimillaan suomalaisen urheilumaailman kehittymistä.
Ivar Wilskmanin patsas sijaitsee Töysässä Iivarin koulun edessä katse suunnattuna viereiselle urheilukentälle. Patsas on kuvanveistäjä Risto Saalastin käsialaa. Patsas pystytettiin vuonna 1990.
Kauppaneuvos Svante Kurikan muistomerkki
Svante Kurikka syntyi Kuortaneella 11.2.1894 maanviljelijäperheeseen. Kurikka kouluttautui Orisbergin maamieskoulussa ja Lahdessa kansalaisopistossa. Kurikka suunnitteli jatkavansa perheensä jalanjälkiä ja ryhtyvänsä maanviljelijäksi, mutta siirtyi liiketoiminnan maailmaan perustettuaan kahden kaverinsa Vihtori Peltosen ja Esa Harjun kanssa Alavuden Puunjalostustehdas Oy:n 1917 Alavuden Rantatöysään. Svante Kurikka toimi yrityksensä toimitusjohtajana vuoteen 1973, tehden urastaan 62 vuotisen. Alavuden Puunjalostustehdas Oy on pitkään ollut paikkakunnan suurin yritys, se on työllistänyt enimmillään runsaat 600 henkilöä. 2000-luvun alussa tehdas jakaantui useaan yritykseen yrityssaneerauksen johdosta. Puunjalostustehtaan alkuperäistä ideaa jatkaa edelleen Alavus Ikkunat Oy, ja Mattiovi Oy, joka valmistaa sisäovia.
Svante Kurikka vaikutti myös Alavuden kehittymiseen ja saikin kiitosta työstään. Hän oli mukana perustamassa mm. Etelä-Pohjanmaan rahastoa, Etelä-Pohjanmaan kauppakamaria sekä Alavuden Urheilijoita. Hän sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1962 ja on ensimmäinen alavutelainen, joka on palkittu Alavus-mitalilla.
Svante Kurikan muistomerkki sijaitsee Alavuden Asemalla osoitteessa Kauppaneuvoksentie 12, Kurikan vanhan kotitalon pihalla. Talo on nykyisin Mirja ja Mikko Knuutin omistuksessa. Svante Kurikan muistomerkin on suunnitellut ja kiveen kiinnitetyn reliefin on valmistanut kuvanveistäjä Raimo Heino. Muistomerkin kivi on Loimaan Kivi Oy:n valmistama. Muistomerkin on rahoittanut Alavuden kaupunki ja Alavuden Puunjalostustehdas Oy.
Muualle haudattujen muistomerkki
Alavuden kirkon sakastin vieressä, kirkkoaidan tuntumassa on muualle haudattujen muistomerkki, joka siunattiin käyttöön pyhäinpäiväksi 1995.
Muistomerkin on suunnitellut alavutelainen Jorma Saariaho. Materiaalina on harmaa graniittipaasi sekä risti ja maapallo. Valmistustyön on tehnyt alavutelainen Aki Väliaho.
Stenbäckien muistomerkki
Karl Fredrik Stenbäck oli Alavudella vuosina 1846–1875 toiminut kirkkoherra. Karl, joissakin lähteissä Carl, Fredrik Stenbäck nuorempi syntyi vuonna 1798 Alahärmässä. Vuoden 1845 lopulla Alavudelle valittiin uusi kirkkoherra, joksi Stenbäck valittiin. Ennen Alavudelle muuttoa Stenbäck oli toiminut Utsjoella kirkkoherrana. Stenbäck muutti perheineen Lapin korvesta Alavuden pappilaan.
Stenbäckien aikaa Alavudella on kutsuttu ”kansallisen heräämisen ajaksi” ja Stenbäckit kehittivätkin Alavutta valtavasti. Karl Fredrik Stenbäck vaikutti Alavuden alueen kasvamiseen ja vilkastumiseen. Merkittäviä Stenbäckin toimia hänen kirkkoherrakaudellaan oli muun muassa Etelä-Pohjanmaan aseman parantaminen vaatimalla rautateiden rakentamista alueelle ja oman postitoimiston perustamista Alavudelle.
Karl Fredrik Stenbäckin jälkikasvu on ollut vaikuttamassa Suomen ja Alavuden kehitykseen. Stenbäckin sukua voidaan pitää vaikutusvaltaisena Suomen historiassa. Stenbäckin lapsista valtakunnallisesti tunnetuimmat lienevät vahvasti suomalaisuusaatetta ajaneet Konrad Kivekäs ja Lauri Kivekäs, sekä kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Monet Stenbäckin lapsista vaikuttivat paikallisesti Alavudella ja heidän toimestaan käynnistettiin muun muassa kansakoulua (1868) ja tyttökoulua (1873), kunnallishallintoa (1865), säästöpankkitoimintaa (1867), kotiteollisuutta, kirjastoa, lukuyhdistystä, laulukuoroa ja soittokuntaa (1873). Myös 17.8. vietettävä Alavuden päivä on Stenbäckien kehittämä.
Stenbäckien suvun muistoa kunnioittaen on lähelle kirkkoa ja seurakuntakeskusta Muistojen kappelin viereen pystytetty muistomerkki, jonka on veistänyt Raimo Heino. Muistomerkki paljastettiin 18.8.1990. Lisäksi rovasti Stenbäckin ja hänen aikuisikään ehtineiden lastensa kuvat ovat nähtävillä Sotavanhuksen museossa.
Talvisotaan lähteneiden muistomerkki (Alavus & Töysä)
Talvisota oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota, joka käytiin 30.11.1939–13.3.1940. Talvisodasta on muodostunut myöhemmin yksi Suomen itsenäisyyden ja suomalaisen sisun kulmakivistä, vaikka sota vaatikin veronsa kaikkialla Suomessa: ympäri Suomen monet menettivät henkestä ja joutuivat tekemään valtaviakin uhrauksia yksityiselämässään.
Myös Alavudelta ja Töysästä talvisotaan lähti joukko urheita sotilaita, joiden kunniaksi Alavudelle ja Tuuriin on pystytetty talvisotaan lähteneiden muistomerkit, toinen alavutelaisille ja toinen töysäläisille. Alavudella muistomerkki sijaitsee Kirkkomännikön koulun edustalla ja Tuurissa lähellä juna-asemaa. Talvisodan sankarivainajat on haudattu Alavudella Muistojen kappelille ja Töysässä hautausmaan läheisyyteen kirkon viereen.
Toivo Kuulan patsas
Säveltäjä Toivo Timoteus Kuula (7.7.1883–18.5.1918) syntyi Alavudella. Hän kasvoi Vaasassa, mutta hänen juurensa ovat Alavuden Vehkakoskella ja Töysässä. Kuula oli intohimoisesti kiinnostunut musiikista jo lapsesta saakka. Kuula jätti koulunsa kesken vain 17-vuotiaana ja suuntasi Helsingin musiikkiopistoon vuonna 1900. Opinnot musiikkiopistossa keskeytyivät kolmen vuoden jälkeen taloudellisten ongelmien vuoksi ja Kuula palasi Vaasaan, jossa hän vaikutti kaupungin musiikkielämään toimien muun muassa Työväenkuoron johtajana. Opinnot jatkuivat jälleen vuonna 1906, ja hänen viimeisiä opintovuosiaan pidetään tärkeinä hänen uransa kannalta. Opintojensa päätteeksi Kuula piti sävellyskonsertin, joka nosti hänet maineeseen yhtenä Suomen arvostetuimmista säveltäjistä.
Kuulan tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Häämarssi ja Etelä-Pohjanmaa sarja. Kuula sävelsi useita Eino Leinon sanoituksia. Kuula tuotti vuosien 1908-1918 aikana menestyksekkään tuotantonsa. Kuula toimi uransa aikana kapellimestarina Oulussa, Helsingissä ja Viipurissa. Kuula myös konsertoi yhdessä vaimonsa, lahjakkaan laulaja Alma Silventoisen kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Toivo Kuulan päättyi traagisesti Viipurissa vuonna 1918 Suomen sisällissodan jälkimainingeissa. Kuula ei osallistunut itse sotimiseen, mutta sai surmansa jouduttuaan sanaharkkaan jääkärin kanssa Viipurin Seurahuoneella. Kuulaa ammuttiin ja hän kuoli vammoihinsa sairaalassa 18.5.1918.
Toivo Kuulan vaimo Alma os. Silventoinen (1884–1941) ja tytär, pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttinen omistivat elämänsä Toivo Kuulan teosten esille tuomiseen. Alavuden kaupunki on saanut lahjoituksina runsaasti Toivo Kuula -aiheista materiaalia ja Taidekeskus Harrissa on omistettu kokonainen näyttely Toivo Kuulan elämälle.
Alavudella sijaitseva Toivo Kuulan patsas sijaitsee keskustassa kahden pääkadun, Kuulantien ja Järviluomantien, risteyksessä. Toivo Kuulan patsaan on veistänyt Johannes Haapasalo vuonna 1963. Alavudella järjestetään neljän vuoden välein Toivo Kuulan nimellä kulkeva laulukilpailu.
Uittomiesten muistomerkki
Tukkien uittamisella on Suomessa perinteikäs asema. Tukkien uittaminen oli, ja on edelleen, tehokas ja suhteellisen edullinen tapa kuljettaa puuta sahoille ja puunjalostamoille. Alavudella tukkeja uitettiin ainakin Svante Kurikan perustamalle, Rantatöysässä sijaitsevan Alavuden Puunjalostustehdas Oy:n sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.
Tukinuitto oli keväisin suuri ja tärkeä tapahtuma. Perimätiedon mukaan Alavudelle perustettiin muutamia ylimääräisiä pontikkatehtaita, jotka auttoivat uittomiehiä pysymään lämpiminä. Uittomiehiin, tai ”tukkijätkiin”, liitetään usein romantiikkaa, joka on inspiroinut monia taiteilijoita, vaikka todellisuudessa työ oli rankkaa ja osittain vaarallistakin. Töitä tehtiin keskimäärin 10 – 12 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi puulajien ja käyttötarkoituksen mukaan.
Alavuden Kätkänjoelle on pystytetty patsas Kätkänjoen uittomiehiä kunnioittaen. Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut Esko Saarimäki. Muistomerkki paljastettiin 3.7.1988. Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle, liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on oikealla puolen tietä viitta muistomerkille.
Vuorineuvos Heikki Huhtamäen patsas
Heikki Huhtamäki (29.11.1900 – 14.9.1970) on suuren Huhtamäki Oy:n perustaja. Heikki Huhtamäki oli kotoisin Lapualta, mutta kasvoi Alavudella ja piti Alavutta kotiseutunaan. Huhtamäki kasvoi leipuriperheessä ja hänen isällään oli leipomo Alavudella. Huhtamäki lähti 16-vuotiaana Venäjälle opintomatkalle oppimaan makeisvalmistusta ja liiketaloutta. Itänaapurista saadut opit innostivat Huhtamäen perustamaan oman yrityksensä ja vuonna 1920 Kokkolaan vanhaan kivinavettaan perustettiin makeisia valmistava O/Y Huhtamäen Tehtaat – A/B Huhtamäkis Fabriker.
Huhtamäki aloitti toimintansa valmistamalla makeisia. 1920-luvun alkupuolella Huhtamäki ja kilpaileva yritys Hellas yhdistyivät muodostaen Huhtamäki-Hellas yhtymän. 1930-luvulla Huhtamäki laajensi liiketoimintaansa ensin leipomotuotteisiin ja myöhemmin muihin elintarvikkeisiin: muun muassa Jalostaja kuului Huhtamäki-Hellaksen alaisuuteen. 1940-luvulla yhtiö muutti nimensä Huhtamäki-yhtymäksi ja laajensi toimintaansa jälleen, muun muassa lääketeollisuuteen perustaen Leiraksen. Huhtamäki-yhtymä oli monella alalla mukana 1960- ja 70-luvuilla tehden siitä monialayrityksen. Vuonna 1965 perustettu Polarpak teki pakkausteollisuudesta oman liiketoiminta-alueensa, josta myöhemmin muodostui Huhtamäki-yhtymän nykyinen päätuote, eli kertakäyttöastiat. 1990-luvun lopussa yritys teki päätöksen keskittyä vain kuluttajapakkauksiin ja myi muut alaisuudessaan olevat yritykset 2000-luvulle mentäessä.
Heikki Huhtamäki loi monelle suomalaiselle tutun monialayrityksen. Huhtamäen tuotteista nykypäivänä tutuimmat lienevät pahvimukit ja muut kertakäyttötuotteet. Heikki Huhtamäki tuli yhtiönsä lisäksi tunnetuksi suomalaiskansallisesta ajattelustaan ja lahjoituksistaan Suomen Kulttuurirahastolle ja muille kansallista toimintaa edistäville tahoille. Heikki Huhtamäki sai vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1945. Heikki Huhtamäki jättäytyi pois yhtiönsä johdosta 1950-luvun alussa sairauksiensa vuoksi. Hän kuoli vuonna 1970. Heikki Huhtamäki on haudattu Alavudelle.
Alavuden Rantapuistossa sijaitsee leipurinpoika Heikki Huhtamäestä tehty patsas, joka on Heikki Niemisen käsialaa. Patsas paljastettiin Alavuden päivänä vuonna 1984. Alavuden Sotavanhuksen museossa on nähtävissä Huhtamäen makeisvalmistuksessa käytettyjä esineitä, mm. pastillikone ja pastillien valmistuksessa käytetty kaulin.
